Vuosi 1947 (LP II Suurkisat Helsingissä). |
Vuosi 1949 (LP Hesperiassa). |
Vuosi 1951. (Loimaan pesäpallokenttä) |
Vuosi 1954. (Tapiola) |
||
Matti Salmisen "Pesäpallo 1959 Osa II" kuvitusta. | |||||
Pentti Suonpään muistolle Matti Pullin muistokirjoitus 16.7.2017 Saimme suruviestin Turusta, Pentti Suonpää on kuollut. Hän liittyy siihen lukuisaan LP n pelaajien joukkoon, jotka ovat päässeet viimein kotipesän turvaan. Vanhat pelaajatoverit toivottavat hänet tervetulleeksi. Kauanpa viivyit ennen kuin merkki oli päällä. Pentti ja Mauno Suonpää syntyivät Loimaalla ja olivat heti nuorina aina pelaamassa pesäpalloa. Esimerkkejä oli useita. Olihan pesäpallo alkanut Loimaalla jo 1922 silloin Suojeluskunnan joukkueena. Pelit pelattiin Wanhalla torilla. Kuviakin löytyy. Pentin pelikaveri Arto Ojala totesi että kun heti koulun jälkeen alettiin pelata ja pimeän tullessa piti lopettaa, niin kyllä siinä oppi. Ensin pelattiin neljää maalia sitten pesäpalloa. Neljässä maalissa oli se etu että jos löit kolme hutia pääsit apuriin ja sait sitten juosta, kun parempi lyöjä tuli vuoroon. Näin taidot kehittyivät. Pentti pelasi kakkosvaraa, Manne taas kakkospesää. Pentti ja Mauno pelasivat viimeisen kautensa LP:ssä vuonna 1954. Molemmat saivat hyvän työpaikan Nesteellä Naantalissa. Pian kuitenkin Pentti ja Manne huomasivat että heidät oli värvätty Lännen Palloon. Saattoi vaikuttaa asiaan että Sampo-firman johtaja Ilmari Honkanen oli innokas pesäpalloilija, kotoisin Loimaalta. No Lännen Pallossa pelasivat pian myös Ekke Tamminen, Eikka Heikkilä. Onneksi Päivölän Pinsa ja Simo Koivula päättivät jäädä Loimaalle. Kun Reino Eino kutsui vanhoja LP n pelaajia saunomaan, Pentti oli aina mukana. Samoin kun Turun LP-miehet pelasivat tiistaisin petankkia ja muistelivat peliaikoja, Pentti oli mukana, kuten Uotilan Vilho, Arto Ojala, Eino Heikkilä ja moni muu. Yhdessä tiistaipalaverissa minäkin sain olla mukana. Liittyi silloin Lännen Pallon löytyneeseen kiertopalkintoon. Pentti oli pitkään terve, hyväkuntoinen ja innokas urheilulle. Iän karttuessa vaivat kuitenkin lisääntyivät. Viimeiset kuukaudet Pentti joutui viettämään usein sairaalassa. Kesäkuussa suruviesti tavoitti Pentin ystävät, pelitoverit ja meidät LP n mailapojat. Heikkilän Eikka totesikin, meitä jäi enää Arto ja minä. Muistoissa Pentti on edelleen hymyilevä, varmaotteinen pelaaja. Yksi meidän poikien esikuva. Kiitollisena LP:n mailapoikien puolesta. Matti Pulli | |||||
Pentti Suonpään peliura |
vuosi | ikä | seura | sarja | sija | ulkopelipaikka |
1946 | 17 | LP | nuorten sarja | ||
1947 | 18 | LP | suomensarja | 3. | 2va |
1948 | 19 | LP | suomensarja | 4. | 2va |
1949 | 20 | LP | suomensarja | 1. | 2va |
1950 | 21 | LP | SM-sarja | 8. | 2va |
1951 | 22 | LP | SM-sarja | 5. | 2va |
1952 | 23 | LP | SM-sarja | 12. | 2va |
1953 | 24 | LP | suomensarja | 2. | 2va |
1954 | 25 | LP | SM-sarja | 11. | 2va |
1955 | 26 | LäPa | suomensarja | 6. | |
1956 | 27 | LäPa | suomensarja | 11. | 2va |
1957 | 28 | LäPa | maakuntasarja | 1. | |
1958 | 29 | LäPa | maakuntasarja | 1. | |
1959 | 30 | LäPa | suomensarja | 7. |